*

Eljas Rahikainen Serpico!

USA:n ja EU:n talouspakotteet Venäjää vastaan: USA:n todelliset tavoitteet

  • Keystone Pipeline
    Keystone Pipeline

USA:n ja EU:n talouspakotteet Venäjän energiasektoria vastaan: USA:n todelliset tavoitteet

 

Yhdysvallat kertoi harkitsevansa talouspakotteiden asettamista Venäjälle Ukrainan tapahtumien takia. Kohteena olisivat venäläispankkien lisäksi Venäjän julkiset laitokset sekä yksityiset sijoittajat, joiden varojen jäädyttämistä Yhdysvallat suunnittelee. (HS 3.3.2014)

Pakotteiden oletetetaan olevan tehokkaita mm. siksi, että Venäjä on taloudellisesti kovin riippuvainen EU:sta. EU:n osuus Venäjän viennistä on noin puolet. Venäjän vienti EU:n alueelle on kuitenkin energiaa, öljyä ja maakaasua. EU on riippuvainen Venäjästä. Toisaalta pakotteiden puolesta puhuvien mielestä EU:lla on mahdollisuus hankkia öljyä ja kaasua myös muualta. Tai kehittää vaihtoehtoisia energiantuotantomuotoja. Talouspakotteiden taustalla vaikuttaa mahdollisuus vähentää Venäjän roolia Euroopan keskeisenä energiatoimittajana.

 

USA, Kanada ja Ranska suunnittelevat talouspakotteita

 

USA aloitti Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden suunnittelun ja valmistelevat neuvottelut Kanadan ja Ranskan kanssa.  

Ranska on USA:lle luonnollinen neuvottelupartneri EU:n sisältä, koska Venäjään kohdistuvat talouspakotteet eivät kiinnosta Saksaa. USA ei tule saamaan Saksalta tukea asialleen. Neuvottelemalla Ranskan kanssa USA voi vaikuttaa EU:n sisällä helpommin.

Samalla USA pönkittää Ranskan itsetuntoa suhteessa Saksaan. Logiikka on sama kuin George Bush nuoremmalla, joka Irakin sotaa valmistellessaan vetosi ns. uuteen Eurooppaan, viitaten entisiin Itä-Euroopan maihin. Vanha Eurooppa oli tuolloinkin hyvin nihkeä Irakin sotaretkeä kohtaan. Uusi Eurooppa Puola etunenässä tuki USA:n sotaretkeä innolla. Samalla ne saivat USA:lta tuen Nato- toiveilleen.

Ranskan mahdolliset hyödyt osallistua pakotteiden valmisteluun  liittyvät esimerkiksi Kanadan ja Ranskan välisiin öljytoimitussopimuksiien pakotteiden voimassa oloaikana niiden totetutessa- Kanadan ranskankieliset provinssit ja Quebec eivät todennäköisesti asetu poikkiteloi ja toimittavat öljyä Ranskalle.

 

EU:ssa suurin este pakotteille on Saksa

Nordrstream-putki rakennettiin Itämeren pohjaan  Venäjän ja Saksan välille, jotta mahdolliset selkkaukset Puolassa ja Ukrainassa eivät häiritsisi suhteettomasti. Erityisesti ettei Saksan talous kärsisi USA:n politiikkaa myötäilevän Puolan poukkoilusta ja katkerasta asenteellisuudesta Venäjää kohtaan.

Nordstreamin rakennusvaiheessa Puola oli muun EU:n kannalta kiusallisen suopea USA:n ohjuskilvelle ”Irania”  vastaan. Venäjä reagoi tuolloin voimakkaasti vahvistamalla ohjuspuolustustaan. Saksa ei halunnut olla epävakaan EU -naapurinsa uhri, varsinkin kun se oli luopumassa ydinvoiman käytöstä sähköntuotannossaan.

Nordstreamin strateginen merkitys Saksalle ja Venäjälle korostuu Ukrainan kuohuessa entisestään. Ukrainan läpi Euroopan markkinoille kulkee 53 % Venäjän kaasuviennistä Eurooppaan.

Saksan nuiva suhtautuminen talouspakotteisiin  on kanto kaskessa USA:n tärkeimmälle tavoitteelle, joka on vähentää maan omaa riippuvuutta Lähi-idän öljystä.

 

Miksi Kanada on USA:n neuvottelukumppani sen ajaessa Venäjän pakotteita?  

Entä miten USA:n suhde Lähi-itään tähän liittyy?

 

USA:n keskeinen tarve saada Venäjään kohdistuvat pakotteet onnistumaan on  maassa  9/11 - jälkeen asetettu tavoite vähentää energiariippuvuutta Lähi-idästä ja erityisesti Saudi-Arabiasta.

Ja tässä pelissä  Kanada on erittäin keskeisessä asemassa. Kanadan öljy ja kaasuvarannot ovat USA:n taloudelle sisäpoliittisesti saudiöljyn turvallisin vaihtoehto.  

USA:lle on selvää, että EU maat voidaan saada Venäjän talouspakotteiden taakse vain turvaamalla EU:n energian saanti.

Ensiksi sen on varmistettava energian saanti Kanadasta. Tämän jälkeen USA voi luopua osasta Lähi-idän öljyä. Tällä vapautuvalla kapasiteetilla se voi houkutella EU:ta pakotteisiin.

 

Miten USA voi varmistaa Kanadan energiavarojen hyödyntämisen omiin tarpeisiinsa?

Ensimmäisenä edellytyksenä on toimiva logistiikka energiatoimituksissa USA:n markkinoille ja niiden riittävyys.

Toiseksi Kanadan tulee voida taata USA:lle oma politiikkansa energiatuottajana ja lisätä kapasiteettia mm. liuskekaasun tuotantoon uusille alueille.

 

Kanadan läntinen provinssi Alberta on tässä asetelmassa keskeisessä roolissa.

Albertan Hardistystä lähtee  öljy- ja kaasuputkisysteemi länteen Manitoban provinssiin Winnipegin eteläpuolelle. Täältä putkisto kääntyy suoraan etelään kohti USA:n rajaa ja kohti Steele Cityä Nebraskan ja Kansasin osavaltioiden rajalle.

Systeemi haarautuu Steele Cityssä etelään Texasiin Houstonin lähelle ja Louisianan Port Arthuriin. Toinen haara kulkee itään Illinoisin osavaltioon Wood Riveriin ja Patokaan.

4 -vaiheisen öljy- ja kaasuputkiston nimi on Keystone

Image preview

Tällä hetkellä Keystone projektista on toiminnassa kolme vaihetta.

 

Keystone XL

 

Projektin neljäs ja viimeinen vaihe, Keystone XL odottaa USA:n edelleen liittovaltion ja kongressin  hyväksyntää.

Keystone XL kulkisi toteutuessaan Hardistystä  luonnostaan tunnetun  Montanan erämaiden läpi Etelä Dakotaan ja edelleen Nebraskan Steele Cityyn. Toteutuessaan Keystone XL ohittaisi Kanadan osavaltiot Albertaa lukuun ottamatta lähes kokonaan.

 

Keystone XL toistaiseksi jäissä ympäristövaikutusten takia

USA:ssa Keystone XL on kohdannut  erittäin voimakasta vastustusta hankkeen merkittävien ympäristövaikutusten takia. Hanke on ollut voimakkaassa vastatuulessa myös kongressissa. Putkistolla oli merkittäviä vaikutuksia mm. Nebraskassa sijaitseviin Sand Hills –muodostumiin, jotka on luokiteltu Kansallisiksi maamerkeiksi.

Presidentti Obama hylkäsi Keystone XL:n hakemuksen vuonna 2012. Suunnitelmaa on korjattu mm. ympäristövaikutusten minimoimiseksi  vuonna 2013. Keystone XL –projektia ei kuitenkaan ole toistaiseksi hyväksytty.

 

Kanadan intressissä laajentaa energiavarantojensa hyödyntämistä

Kanadan intressissä on saada Keystone XL hyväksyttyä. Näin se voisi investoida tehokkaasti ja hyödyntää vielä koskemattomia Albertan runsaita liuskekaasuvarantoja. Kanada hyötyisi taloudellisesti merkittävästi. Ympäristövaikutukset olisivat kuitenkin merkittäviä eristyisesti uusilla tuotantoalueilla.

 

http://www.energy.alberta.ca/NaturalGas/944.asp

 

Ukrainan tilanne avaa Kanadalle oivan mahdollisuuden tuotannon laajentamiseen. Tukemalla ja ajamalla taloudellisia pakotteita Venäjää kohtaan  Kanada voi saavuttaa tavoitteensa päästä laajentumaan USA:n markkinoilla entistä tehokkaammin. Siksi Kanada on USA:n partneri kun se neuvottelee Venäjän vastaisista pakotteista. Ja toisin päin.

 

Euroopan tuki Venäjän vastaisille talouspakotteille – ilman Saksan tukea

Puola, Tsekki sekä mahdollisesti Baltian maat lähtevät todennäköisesti vaivattomimmin tukemaan USA:n, Ranskan ja Kanadan suunnittelemia talouspakotteita. USA on ollut maiden merkittävä poliittinen tukija Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Tukea asialle voi tulla myös Ruotsilta ja uusimmista Itä-Euroopan EU maista. Englanti tukee hanketta automaattisesti USA:n kumppanina.

Voi hyvinkin käydä niin, että vastustajia olisivat vain Suomi ja Saksa, jota Suomi seuraa. Suurimpana venäläisen kaasun käyttäjänä pakotteet ilman Saksan osallistumista jäävät teholtaan puolitiehen. Siksi Saksan osallistuminen on USAlle erittäin tärkeää.

 

Solidaarisuutta korostavat  ja venäjäpelkoiset  voivat saada Saksankin pakotteiden taakse.

Merkittävänä poliittisena tekijänä,  jolla viimeisetkin pakotteita vastustavat maat –  ml. Saksa - saadaan myöntymään pakotteiden taakse voi toimia yleinen solidaarisuus, jota Euroopassa tunnetaan erilaisia sorrettuja vähemmistöjä kohtaan.  

Venäjän homolainsäädäntö  on vihastuttanut  modernin vasemmiston, vihreät ja ihmisoikeuksien toteutumista korostavat ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Sosiaalinen media on keskeinen väylä tukea vähemmistöjä. On poliittinen itsemurha olla muuta mieltä, myös SOMEssa.

Venäjän toimet laivastotukikohtansa turvaamiseksi Krimillä muistuttavat niitä ryhmiä, jotka eivät näe vähemmistöjen ihmisoikeuksia keskeisimpänä motivaationaan toimia,  Neuvostoliiton uhasta ja kommunismin pelosta. Kylmän sodan pelkoja lietsotaan aktiivisesti

USA:n avittamana voidaan Venäjäää houkutella suoraan sanottuna ansaan ja lisääntynyt ulkoinen paine Ukrainassa voi Venäjän reagoimaan entistä voimakkaammin ja yli. Tämä lisää ja voimistaa Venäjää kohtaan tunnettua ennakkoluuloa Saksassakin.

Samalla niiden lietsonta muokkaa pohjaa talouspakotteiden eteenpäinviemiselle EU:ssa.  Onnistunut propagointi voi muuttaa tilanteita myös Saksassa. Siten on mahdollista, että EU myöntyy pakotteisiin nopeastikin, ja vastoin omaa etuaan. Suomi seuraa haluttomana perässä.

 

Pakotteiden markkinointi Euroopan vihreille ja Venäjälle investoineille yrityksille

 

Esimerkiksi Vihreille voidaan pakotteet myydä lupauksilla, että niillä tehdään tilaa ja lisätään vaihtoehtoisten energiamuotojen, kuten tuulivoiman suunnittelua ja tuotantoa. Mikä siis olisikaan vihreämpää eurooppalaista politiikkaa, kuin talouspakotteiden kannattaminen!

Erityisen tyytyväisiä pakotteita kannattavien joukossa voitaisiin olla, jos  tuulivoimaan  tms. vaihtoehtoisiin energiantuotantokeinoihin siirtymällä voitaisiin vähentää m Gazpromin valtaa energiamarkkinoilla.

Suomalainenkin CleanTech -teollisuus näkisi pakotteissa uusia mahdollisuuksia,  vaikka osa Venäjällä toimivista suhtautuisikin pakotteisiin nihkeästi.

Venäjälle jo etabloitunut länsimainen raha lienee Venäjään kohdistuvia pakotteita voimakkaimmin vastustava taho, Venäjän itsensä ohella. USA:n markkinat mielessään, nekin antavat hankkeelle tukea.

 

Keystone XL- päätöksen varmistaminen USA:ssa

Venäjän talouspakotteista sopiminen Euroopassa edes alustavasti avaa USA:ssa ovet Keystone XL:n toteuttamiselle. Myös Venäjän tekemät ratkaisut Krimillä nousevat merkittävään asemaan USA:n sisäpolitiikassa. Venäjäkin tietää tämän.

USA:ssa Keystone XL myydään tarvittaessa pakkona ja ainoana vaihtoehtona taata maan poliittiset edut Euroopassa.

1)    Keystone XL tarvitaan turvaamaan USA:n riippumattomuus Saudi-Arabiasta ja turvaamaan samalla  Euroopan energiansaanti, kun se ei  talouspakotteiden takia voisi hyödyntää Venäjän öljy- ja kaasuvaroja.

Tästä seuraa kongressin tekemä XL -päätös. Päätöstä tullaan sisäpolitiikassa tulkita Euroopan maiden tukemiseksi ja isänmaalliseksi teoksi, joka heikentää merkittävästi Venäjää. Samalla kun se tukee USA:n geopoliittisen aseman vahvistumista mm. Ukrainassa.

Hyödyt ylittäisivät Montanan erämaiden ja muiden Keystone XL – projektin aiheuttamien ympäristöhaittojen arvon.

Jopa ns. raamattu-vyön konservatiivit olisivat tyytyväisiä Barrack Obamaan, ehkä ensimmäistä kertaa ja viimeistä kertaa tämän presidenttiaikana.

Kaiken kaikkiaan olisi vuosikausia pysähdyksissä olleen Keystone XL:n hyväksymis- ja aloittamispäätös  USAlle ja Kanadalla itsessään melkoinen saavutus ja sellaisenaan täysin riiittävä  palkinto Venäjän energiasektoriin kohdistuvien talouspakotteiden järjestämisestä.

Keystone XL:n aiheuttama hintavaikutus öljy- ja kaasumarkkinoilla  hidastaisi Venäjän toipumista automaattisesti ja ilman aktiivista puuttumista ja pakotteiden jatkamista.

 

Öljyn maailmanmarkkinat Keystone XL jälkeen

Venäjän öljy- ja kaasuvarat ovat maailmantaloudelle ovat USA:n kannalta liian merkittäviä, että ne voitaisiin pakotteilla sulkea kokonaan markkinoiden ulkopuolelle liian pitkäksi ajaksi. Keystone XL- päätöksen jälkeen Venäjän vastaiset pakotteet voitaisiin yhtä hyvin purkaa yhteistyössä EU:n kanssa.

Saudi- Arabialle Euroopasta pakotteiden  myötä avautuneet  markkinat jäisvät näin väliaikaisiksi. Saudit olisivat pelin häviäjiä. Jatkossa Saudi-Arabia joutuisi kilpailemaan Euroopan markkinoilla  Venäjän kanssa.  USA ei tätä kapasiteettia enää tarvitsisi.

 

Pakotteista saatavat hyödyt vs. haitat Euroopassa

Kuvaamassani Keystone XL:n toteutumiseen tähtäävässä strategiassa ei Venäjän energiaresursseihin kohdistetuilla talouspakotteilla saavuteta Euroopalle käytännössä mitään hyötyjä.  

Vain haittoja, joiden korjaaminen vie aikaa ja saattaa vaarantaa EU:n tulevaisuuden yhteisönä lopullisesti.

Edessä olisi iso urakka EU:n ja Venäjän suhteiden ennallistamiseksi vähintään pakotteita edeltävälle tasolle.

Lisäksi päätös pakotteista tuhoaisi merkittäviä luontoarvoja Montanan osavaltiossa ja Kanadan provinsseissa, erityisesti Albertassa Kanadan lisätessä liuskekaasutuotantoaan.

Toisella puolella Atlanttia aiheutetuista vaikutuksista suuri osa olisi palauttamattomissa. Tästä osan vastuuta kantaisivat ympäristönsuojelua ja puhdasta teknologiaa edistävät poliittiset suuntaukset, esimerkiksi pakotteita ajaneet Vihreät.

Myös EU:n toimivuus yhteisenä projektina saisi merkittäviä vaurioita. Kenties tämän sen edellytykset jatkaa totutussa muodossaan vaarantuisivat kokonaan.

Ei olisi mahdotonta, että pakotteiden vaikutukset lisäsivät EU- vastustajien kannatusta, ja osa nykyisistä maista eroaisi yhteisön jäsenyydestä. Ainakin Ranskan ja Saksan yhteistyön edellytykset välillä huonontuisivat jopa nykyisestä.

USA:n ohjausvaikutus EU:n sisäisissä päätöksissä  tulisi näkyväksi, mikä entisestään lisäisi epäluuloa EU:a kohtaan kansalaisten keskuudessa laajemminkin.

Lopullisen niitin Euroopalle voisi antaa kun osallisille selviäsi,  ettei USA tai Kanada alunperinkään suunnitelleet EU:lle  muuta kuin kärsijän roolia Venäjä pakotteiden toteutuksessa. Ei vaikka Ranska pääsisikin pätemään neuvottelupöydässä.

Ainoa EU maa, joka pakotteista voisi jotain näennäistä hyötyä saavuttaa olisi pakotteiden suunnitteluun osallistunut Ranska . Ranska saisi Kanadalta palkinnoksi takuut öljytoimituksista. Näin sen ei välttämättä pakotteiden aikana tarvitse turvautua saudiöljyyn, kuten muun EU:n.

Ranska voisi lyhytaikaisesti lisätä suhteellista merkittävyyttään EU:ssa, mutta nämäkin hyödyt olisivat realisoitavissa vain jos muut EU-jäsen maat voisivat luottaa Ranskaan jatkossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän perttikostiainen1 kuva
Pertti Kostiainen

Joo noi talouspakoitteet olisivat Suomelle se lopullinen niitti. Venäjä tulisi kääntymään enempi ystävämielisten puoleen Kiinaan Intiaan ja muihin Aasianmaihin.. ainoa joka noista hyötyis on Usa he niitä tuleekin koviten ajamaan

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Nesteytetyn maakasun markkinat tulisivat ainakin paranemaan. LNG-terminaalit taitavat vain valmistua jonkinverran myöhässä, jotta LNG ehtisi vaikuttaa mahdollisten pakotteiden seurauksiin.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Olipa asiantunteva kirjoitus. Talous- ja kv. valtapolitiikka aina jollakin tavalla takana. Saisipa tällaisia tietoiskuja myös Suomen uutisilta, vaan ei.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Pakotteilla venäläiset säästävät uusiutumattomia varantojaan. Ovat tottuneet elämään omavaraisen niukasti ja huolehtimaan puolustuskyvystään. Kvarttaaliajattelulla ei pötkitä kovin pitkälle.

Käyttäjän EljasRahikainen kuva
Eljas Rahikainen

"USA:n avittamana voidaan Venäjäää houkutella suoraan sanottuna ansaan ja lisääntynyt ulkoinen paine Ukrainassa voi Venäjän reagoimaan entistä voimakkaammin ja yli. Tämä lisää ja voimistaa Venäjää kohtaan tunnettua ennakkoluuloa Saksassakin."

Nato/USA toimitti AWACS koneet EU "muulivaltioihin" Puolaan ja Romaniaan.

Ei ne siellä Ukrainan takia ole.

Käyttäjän AnteroHelasvuo kuva
Antero Helasvuo

Aikamoisen ajatuksellisen pirunnyrkin onkin Eljas kyhännyt. Hatunnosto. Monta palaa, jotka istuvat saumattomasti toisiinsa. Vika on vain siinä, että niitä palasia on enemmän.

USA:n tavoitteet ovat tietysti pelkästään itsekkäitä, täytyisi olla melkoinen aasi, ellei sitä jo nyt tajuaisi. Jos Amerikka pyrkii vähentämään riippuvuuttaan saudiöljystä - minkä kuitenkin uskon olevan hidas prosessi - sen olisi vääjäämättä muutettava suhtautumistaan Iraniin. Ja tästähän on jo merkkejä nähtävissä. Myös Eurooppa voisi avautua Iranista Georgian kautta kulkevalle kaasuputkelle, jolloin venäläisen energian menekki vähenisi ja tuottaisi maalle melkoista haittaa. Suomi ja Saksa voisivat toistaiseksi tyynesti jatkaa EU:n erikoisluvalla Nordstreamin kaasusta nauttimista.

Välihuomautus: jos nyt ei oikeaa sotaa tule!

Sen sijaan talouspakotteet Venäjää kohtaan olsivat parhaimmillaan viisumiehtojen kiristyksiä ja oligarkkien tilien jäädyttämistä lännen pankeissa. Jos Putin yrittää tukeutua venäläisten isänmaallisuuteen, sellaista on turha hakea oligarkkien joukosta. Sieltä ei patriootteja löydy, vain lojaalisuutta rahalle. Patriootteja ovat tasajalkaiset mentaaliset musikat, joilla ei kuitenkaan ole aloitekykyä muuhun kuin toistensa työkalujen varastamiseen.

Jos Putin aikoo karkottaa länsimaiset yritykset Venäjältä, mitä jää jäljelle? Vain nuo samat "raudansyöjät", jotka jo kerran syöksivät maan perikatoon.

Euroopalla voi olla edessä vaikeat ajat, mutta persuista ja muista taantumusliikkeistä huolimatta sen yhteishenki on vain voimistunut. Concordia res parvae crescunt.

Käyttäjän EljasRahikainen kuva
Eljas Rahikainen

Kiitos hatunnostosta. Tämä kirjoitus ei kuitenkaan ole ihan pelkkä ajatusleikki.

USA:n tavoitteita on, kuten EU:llakin, tietenkin monia ja monentasoisia. Palasiakin voidaan tuoda lisää, mutta esimerksi Iranin kaasu-ja öljy on sekin Lähi-idän öljyä ja USA:ssa Saudi-öljyä "kuumempaa" sisäpoliittisesti. Sitä ei siis voine pitää palasena, jota kirjoituksessa olisi pitänyt erikseen käsitellä. Et ilmeisimmin tätä tarkoittanutkaan.

Varmasti palasia on, ja merkittäviä. En luonnollisestikaan katso voivani edes pyrkiä mihinkään kaikenkattavaan tarkasteluun. Tätä ei kai kukaan voine pitää tämän esityksen puutteena.

Ulkopoliittiset ja geopoliittiset tavoitteet Kaukasuksella ovat tietenkin olemassa ja näihin liittyy mm. mainitsemasi Georgia, jonka kriisin eskaloitumisen Venäjä ehti juuri ja juuri pysäyttää vuonna 2008. Juuri ja juuri tarkoittaa, että oli kenties tunneista kiinni, että Venäjä sai turvattua kulkuyhteydet vuorten läpi johtavissa tunneleissa. Niiden tapahtumien ja mahdollisten Ukraina-yhteyksien käsittelyyn tarvitaan toinen Puheenvuoro.

Myönnän odottaneeni kuitenkin, että tässä tekstissä esittämäni näkökulmat olisivat herättäneet keskustelua pakotteista ja niiden perusteista laajemminkin. Tämä toive ei ole totetunut ainakaan toistaiseksi.

Pirunnyrkki ei ilmeisesti anna lukijoille siihen riittävästi mahdollisuuksia.

Katsotaan, miten asia edistyy ja kehittyy ja jäädään odottamaan. Ensi maanantaina nähdään millaisia pakotteita EU todella yrittää ehdottaa. Jos ne liittyvät energiaan, on EU astumassa USA:n ja Kanadan asettamaan miinaan.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Rahikainen kirjoittaa:
"USA:n avittamana voidaan Venäjäää houkutella suoraan sanottuna ansaan ja lisääntynyt ulkoinen paine Ukrainassa voi Venäjän reagoimaan entistä voimakkaammin ja yli. Tämä lisää ja voimistaa Venäjää kohtaan tunnettua ennakkoluuloa Saksassakin."

Jotenkin vain ajattelen, että eivät nuo ennakkoluulot vallan perusteettomia ole. Tarvitse muuta kuin pikkuisen menneitä aikoja katsella!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Hyvä teksti hra Rahikainen, kiitän teitä.

Lisäisin vielä pari huomiota.

Keystone XL:aa vastustetaan sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa. Molempien maiden hallituksen vaalirahoittajille olisi eduksi, jos projekti päästään toteuttamaan Venäjän vastaisten talouspakotteiden varjolla.

Yhdysvallat samoin kuin tekee Venäjä, ei neuvottele EU:n kanssa kokonaisuutena vaan jäsenmaiden kanssa erikseen. Tämä voidaan nähdä niin, ettei kumpikaan tunnusta EU:ta instituutiona, EU:n tarkoituksellisena heikentämisenä hajottamalla rivejä sekä mahdollisen kilpailijan eliminoimisella mitätöimisellä.

Eljas S. Rahikainen

Mutta mistä moinen kiitos? Otan vastaan ja jatkan:"Olkaatten hyvä, arvon neiti"

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Yhdysvallat on myöntynyt Ukrainan suomettamiseen (1) aivan kuten Venäjän ulkoministeri Lavrov alun alkaen ehdottikin (2).

1) Lavrov, Kerry agree to work on constitutional reform in Ukraine: Russian ministry, Reuters (16 March 2014)

2) http://newsru.com/pict/big/1638518.html

Eli venäjän kielen aseman palauttamiseen, sotilaalliseen liittoutumattomuuteen/puolueettomuuteen jne

Nauroin taas ihan kippurassa. Eu on pelattu ulos aluelaajennustensa kanssa.

Eljas S. Rahikainen

Nyt en pysynyt kärryillä.. Tämä on julkaistu 16. päivä. Löytyykö muita lähteitä kuin tuo linkki, Reuters?

"There was no immediate confirmation from Washington."

Eljas S. Rahikainen

Nyt se alkaa jo vähän virallisemmin..http://thehill.com/policy/energy-environment/222195-kerry-wants-keystone-decision-sooner-rather-than-later

Toimituksen poiminnat